HEA-hankkeessa tehdyllä pintahygieniatutkimuksella pyrittiin saamaan kattava kuva ikäihmisten asuintalojen yleisten tilojen pintahygieniasta. Pintahygienialla on suora vaikutus terveyteen, varsinkin henkilöillä, joiden oma immuunipuolustusjärjestelmä on heikentynyt, kuten vanhuksilla. Tutkimuskohteet olivat erilaisia palvelutaloja ja vanhustentaloja. 

Artikkeli on julkaistu Ympäristö ja Terveys-lehden vuoden 2014 ensimmäisessä numerossa. (Ympäristö ja Terveys -lehti, 1-2014, 45. vsk.).

Aiemmin julkaistuissa palvelutalojen pintahygieniatutkimuksissa on pääsääntöisesti keskitytty joko elintarvikelainsäädännön alla olevien ruoanvalmistustilojen (keittiöt) tai saniteettitilojen mikrobitutkimuksiin. Tässä tutkimuksessa yleisiksi tiloiksi luokiteltiin asuintalojen asukkaiden, henkilökunnan ja mahdollisesti myös ulkopuolisten henkilöiden käyttämät oleskelutilat, käytävät, ruokailutilat sekä wc- ja saniteettitilat. Näytteistä tutkittiin kokonaisbakteerimäärät sekä etsittiin mahdollisia Enterobacteriaceae-heimon edustajia. Näytepaikat valittiin henkilökunnan haastattelujen perusteella ja siten, että ne olivat vertailukelpoisia muiden tutkimuksessa olevien kohteiden tulosten kanssa.

Pintahygieniatutkimus toteutettiin kahdessa osassa vuoden 2012 aikana. Ensimmäiset ja toiset näytteet otettiin kesän 2012 aikana. Näiden pohjalta kohteille annettiin palaute ja raportit tutkimustuloksista alkusyksystä 2012. Mahdollisten toimenpiteiden annettiin toteutua useita kuukausia ja kolmas näytteenotto suoritettiin loppuvuodesta 2012. Yksi kohteista (D) oli tutkimuksessa mukana vain loppuvuoden osalta, mutta kahden viikon välein otetuilla näytteillä saadut tulokset ovat vertailukelpoisia hankkeessa alusta asti mukana olevien kohteiden tulosten kanssa.

Tutkittavat kohteet

Pintahygieniatutkimukseen osallistuneet neljä kohdetta (A, B, C ja D) sijaitsevat Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla. Kohteiden asukkaat asuvat omissa huoneissaan/huoneistoissaan ja ruokailevat yhteisissä ruokailu- ja oleskelutiloissa. Kaikissa tutkimukseen osallistuneissa kohteissa tuotettiin tuetun asumisen palveluja ja kolmessa neljästä myös tehostetun asumisen palveluja huonokuntoisemmille, pääasiallisesti muistisairaille  vanhuksille.

Tutkimuskohteet olivat talojen yleisessä käytössä olevat wc- ja pesutilat, pukuhuoneet, käytävätilat sekä ruokailu- ja oleskelutilat. Näytteitä otettiin kädensijoista, ovien avauspainikkeista, pöytien reunoilta, kahvoista ja käsinojilta. Näytteitä otettiin 162 kappaletta ja yksittäisiä bakteereita tunnistettiin 45 kappaletta.

Menetelmät

Näytteet otettiin suoraan pinnoilta aina ennen lounasruokailua, aamiaisen jälkeisen siivouksen jälkeen. Näytteet otettiin DipSlide-kontaktilevyille. DipSlide PCV-levy (Labema Oy/Dimanco Ltd) on kaksipuoleinen kasvatusalusta, jonka toisen puolen alusta on ns. yleiskasvualusta PCA (Plate Count Agar) ja toisen puolen alusta on enterobakteereille  soveltuva VRBG (Violet Red Bile Glugose agar).

Inkuboinnin jälkeen (1 d, 35 ºC) kokonaisbakteerimäärä laskettiin ja alustavista enterobakteerilöydöksistä tehtiin puhdasviljelmät,  jotka gramvärjättiin. Bakteerit tunnistettiin API 20E- ja  API 20NE -pikatesteillä (BioMérieux).

Tulokset

Kokonaisbakteerimäärät pinnoilla olivat pääsääntöisesti erittäin maltilliset kaikissa kohteissa kaikilta muilta pinnoilta paitsi ruokapöydiltä. Ruokapöytien kokonaisbakteerimäärät vaihtelivat hiukan kohteen mukaan, mutta asukkaiden käyttämät pöydät osoittautuivat bakteerimääriltään runsaimmiksi. Saniteettitilojen bakteerimäärät olivat erittäin vähäiset kaikissa tutkimuskohteissa. Ruokailutiloista otettujen näytteiden bakteerimäärät vähenivät huomattavasti tutkimuksen kuluessa. Tutkimuksen aikana ruokailutilojen hygienia parani suhteellisesti eniten.

Enterobakteerialustalla kasvaneista bakteereista 41/45 löydettiin ruokapöydiltä, loput neljä keittonurkkauksista ja tarjoiluvaunujen kahvoista. Kaikki löydökset eivät jatkotesteissä osoittautuneet varsinaisiksi enterobakteereiksi, mutta kaikki tunnistetut bakteerit olivat potentiaalisia taudinaiheuttajia. Useammasta kuin yhdestä kohteesta tunnistetut bakteerit olivat Acineto baumannii, Pantoea spp, Pseudomonas oryzihabitans, Pseudomonas luteola, Enterobacter cloacae sekä Klebsiella pneumoniae. Lisäksi yksittäisenä esiintymänä löydettiin  Cronobacter sakazakii. Enterobacteriaceae-heimoon löydöksistä kuuluvat  E. cloacae, K. pneumoniae, C. sakazakii sekä Pantoea spp.

Kohteen B muistisairaiden osastolta löydettiin erittäin runsaasti Acineto baumannii -bakteeria. A. baumannii kuuluu ihmisen ihon normaaliflooraan noin kolmasosalla terveistä ihmisistä, mutta voi aiheuttaa immuniteetiltään heikentyneillä henkilöillä tulehduksia. Bakteerin runsas määrä ja levinneisyys osaston kaikille ruokailupöydille johti välittömiin toimenpiteisiin eikä ongelmaa enää havaittu seurantanäytteissä.

Kokonaisbakteerimäärät prosentteina kaikista kohteista otetuista näytteistä. ”Ennen”-sarakkeeseen on yhdistetty molemmat kesällä 2012 tehdyt näytteenotot.

Pohdinta

Vanhainkodit ja tehostettu palveluasuminen kuuluvat Terveydensuojelulain (Finlex 763/1994 26§) mukaisen valvonnan piiriin. Terveydensuojelulain toteuttamista valvoo Valvira, joka myös ohjaa aluehallintovirastoja ja kuntia lainsäädännön toimeenpanossa. Tarkkoja raja-arvoja mikrobien määrälle ei ole olemassa, mutta laki kirjaa, että kunnan terveysviranomainen voi velvoittaa korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy mikrobeja niin, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa tilassa oleskelevalle.

Hankkeeseen osallistuneiden ikäihmisten asuintalojen henkilökunnan haastattelujen perusteella pintahygieniatasoa on vaikea arvioida. Haastattelujen perusteella halukkuutta hygieniatason tarkempaan seurantaan olisi, mutta resursseja ei ole. Ruoanvalmistustiloissa valvontaa suoritetaan elintarvikelain puitteissa, mutta tiloissa, joissa siivouksen lisäksi hygienian tasoon vaikuttaa asukkaiden ja henkilökunnan henkilökohtainen hygieniarutiini, valvonta käytännössä puuttuu.

Hyvällä pintahygienialla on suora yhteys ihmisten hyvinvointiin. Hyvä pintahygienia estää tartuntatautien leviämistä myös tilanteissa, joissa käsihygienia on pettänyt. Erityisesti ihmisillä joiden immuniteetti on alentunut, esimerkiksi vanhuuden tai sairauden seurauksena, on suuri riski sairastua ja saada infektioita pinnoilta tarttuvien mikrobien myötä.

Pesemättömissä käsissä on aina mikrobeja. Ne siirtyvät käsistä pintoihin, edelleen seuraaviin käsiin ja päätyvät sormista joko suoraan tai silmien kyynelnesteen välityksellä nenään ja suuhun. Käsihygienia eli käsien huolellinen pesu ja desinfiointi on tehokkain tapa estää tautien leviämistä sekä suojata itseään ja muita tartunnoilta.

Henkilökunnan haastatteluissa huoli hygienian tasosta koski lähinnä saniteettitiloja. Tutkimuksissa saniteettitilat osoittautuivat kuitenkin muita tiloja puhtaammiksi. Bakteerien kokonaismäärät olivat saniteettitiloissa pääsääntöisesti erittäin vähäiset eikä yhtään enterobakteereita löytynyt. Kaikki runsaat tai erittäin runsaat mikrobimäärät tavattiin ruokailutiloista otetuista näytteistä.

Tutkimus korostaa puhtaiden siivousvälineiden ja yleispesuaineiden käyttöä ruokailutiloja pyyhittäessä. Tutkimuksessa huomattu A. baumannii -bakteerin runsas esiintyminen yhdessä kohteista lienee juuri siivousliinan levittämä. Asukkaiden käsihygieniaan ennen ruokailutilannetta tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Varsinkin muistisairaiden henkilöiden kohdalla on henkilökunnalle suuri haaste saada käsienpesu ja -desinfiointi osaksi päivittäistä hoitorutiinia.

Yhteenveto

Pintahygieniatutkimuksella saatiin kattava kuva hankkeseen osallistuneiden ikäihmisten asuintalojen yleisten tilojen pintahygieniatasosta. Tutkimuksen perusteella voidaan osoittaa ikäihmisten asuintalojen mikrobiologisesti haasteellisimmat siivouskohdat, jotka kiistatta olivat jokaisessa hankkeeseen osallistuneessa kohteessa ruokailutilojen pöydät. Muiden tilojen kokonaisbakteerien määrä oli kohtuullinen ja mikrobien laatu hyvä. Tutkimuksen johdosta kohteet saavat arvokasta tietoa hoito- ja siivouskäytäntöidensä suunnitteluun ja tutkimustuloksilla on suora vaikutus asukkaiden hyvinvointiin.

Kirjoittajat:

Anu Luoto, projektityöntekijä

Jarmo Palm, lehtori

Metropolia Ammatikorkeakoulu

Laboratorioalan koulutusohjelma